maanantai 30. marraskuuta 2015

Sieniviljelijän arkea

Luomu lakkakääpäjauhe nyt myynnissä Nordic Fungin verkkokaupassa

Jyvät ja sahanpurut kolonioituvat lasipurkeissa. Nordic Fungi käyttää kierätettyjä lasipurkkeja muovin sijaan.


Rihmastoja pitää jakaa uusille petrimaljoille 3-6 kuukauden välein. Nordic Fungi käyttää lasisia petrimaljoja. Kuvassa lakkakääpärihmasto, mikä on myös myynnissä verkkokaupassa. Rihmasto laitetaan steriilissä ilmavirrassa vehnänjyviin jossa se saa rauhassa kasvaa.

Pakurikääpä oli eritääin elinvoimainen. Mikäli haluat huonokasvuisen koivikon tuottamaan pakurikääpää meiltä voit ostaa rihmaston tai sahanpuruympin. Koivikko tuottamaan lääkesientä ensi keväänä????

Luonto on arvaamaton. Pinovyökääpä voitti kemiallisen sodankäynnin tässä pölkyssä, vaikka lakkakääpä oli ympätty pölkkyyn. 

Normi arki tee: Lakkakääpä, silkkivyökääpä, lakujuuri, kaneli, kardemumma, schizandra marja ja nokkosenjuuri.

Luomu lakkakääpäjauhe myynnissä Nordic Fungin verkkokaupassa. 

Sienijuuri eli mykorritsa on luonnon oma internet


Vain pieni osa sienestä näkyy maapäällä. Biolooginen valtaväylä lankamaista ihmeellistä rihmastoa juoksee maan alla ja yhdistää kaikki kasvikunnan pyhät luomukset yhteen kuten kasvit, puut, varvut ja pensaat esimerkiksi metsäekosysteemissä.


Tutkijat kutsuvat tätä Wood Wide Webiksi jonka avulla kasvit ravitsevat itsensä ja muut kasvit, kommunikoivat keskenään ja jopa käyvät kemiallista sodankäyntia muita tovereita vastaan. Maailman kuuluisimman mycologin Paul Stametsin mukaan sienirihmasto tietää tarkalleen missä olet metsässä. Se aistii sinun joka askeleesi.



Mykorritsa on kasvijuurten kumppani. Kasvit antavat hiilihydraatteja sienelle joka puolestaan ruokkii kasveja ravinteilla kuten typellä ja fosforilla. British Colombia tutkija Suzanne Simardin mukaan koivu ja douglas kuusi siirtävät hiiltä sienijuuren kautta pienimmille alikasvukseen. Alikasvus on vähäisen valon takia riippuvaisia sienijuuresta luonnollisessa metsässä.

Suomessa on harjoitettu kauan alaharvennusta, jossa pienimmät puut poistetaan jotta isommat kasvaisivat kokoa kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Tämä tutkimus toivottavasti avaa suomen metsäammattilaisten näkemystä ekometsänhoidon hyödyistä.

Itävallassa asuessani kysyin naapuriltani miksi he eivät istuta saksanpähkinäpuun marjapensaita tai muita kasveja. Naapuri vastasi että saksanpähkinän juuret lähettävät myrkkyjä jotka tappavat kaikki lähellä olevat kasvit. En usko että hän aavisteli että myrkky kulkeituu mykorristsan avulla muihin kasveihin.

Upliftin artikkeli sienijuuresta on luettavissa täältä.

C





perjantai 27. marraskuuta 2015

Tukkiviljely sisätiloissa - tulokset

Lakkakääpä fruittaa pölkyissä ja lasipurkissa. Avasin lasipurkin kannen kun huomasin että varsi oli jo kasvanut kanteen kiinni. 

Ymppäsin viime joulukuussa koivun pölkkyjä Reishillä Ne oli saunan lauteiden alla ämpärissä joka oli täynnä hiekkaa. Rihmasto kasvoi koko talven sisällä. Voit katsoa kuvat täältä. Kesäkuun alussa alkoi sieniä muodostuun jolloin nostin ne kuusen alle pihalle. 

Hämmästykseksi kolmessa pölkyssä kasvoi joku muu sieni kuin lakkakääpä. Kyseessä on todennäköisesti pinovyökääpä. Pölkyt oli tuoreita joten ihmettelen mistä rihmasto oli sinne päässyt. Kuitenkin pinovyökääpä voitti taistelun lakkakääpää vastaan ja alkoi muodostaa itiöemää. 

Muissa pölkyissä kasvaa Reishi. Laitoin ne minikasvihuoneeseen. Aluksi mulla oli akvaariopumppu ulkona ikkunalaudalla joka pumppas raitista ilmaa kasvihuoneeseen. Luovuin kuitenkin pumpusta kun ikkunan piti olla raollaan ja talvi oli tulossa. Sprayaan kerran päivässä kasvihuoneen sisäseinät jotta kosteus pysyy hyvänä kasvaville lakkakääville.


Lakkakääpä muodostuu

Jää nähtäväksi saako kääpä tarpeeksi raitista ilmaa ilman mitään ilmanvaihtoa. Tähän mennessä näyttää todella hyvältä. 


Pinovyökääpä



tiistai 24. marraskuuta 2015

Nordic Fungi etsii isoja lasipurkkeja?

Nordic Fungin tavoite on vähentää muovijätettä. Etsimme 1-4 litrasia kannellisia lasipurkkeja. Mikäli sulta niitä löytyy ota yhteyttä.

Ouluun tai Rovaniemelle pitäisi ne saada. Lakkakääpäjauhetta tarjolla vaihdossa.


tiistai 27. lokakuuta 2015

Silkkivyökääpä

Kesällä 2013 ympätty silkkivyökääpä alkoi tekemään itiöemää kaksi vuotta myöhemmin. Koivupölkyt oli pystysuunnassa puolesksi hiekan alla. Kloonasin kannan ja kyseinen lääkesieni tulee lähiaikoina myyntiin Nordig Fungin verkkokauppaan. Kuvat kertokoon kaiken.

Jauhoin käävät pienemmiksi kuivauksen jälkeen ja tein niistä tinktuuran. Myös vesiuutosta olen tehnyt pakuria keitellessä.

Täällä muutamia hienoja kuvia.

C





maanantai 18. toukokuuta 2015

Nordic Fungi Instagrammissa

Seuraa instagrammissa Nordic Fungin työvaiheita. Nyt on paras aika ostaa Shiitake, Lakkakääpä ja Kuningasosterivinokas ymppejä. Syksyllä Shiitake sieniä omalta takapihalta????
Verkkokaupassa myynnissä myös puulastuja kaupunkilaisille.


https://instagram.com/nordicfungi


Koodilla lakkakaapa 10% alennus!




perjantai 24. huhtikuuta 2015

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Shiitake ja Reishi pedin asennus



Kerran fruitanneet Shiitake kakut käytetään ymppinä.

Alle pahvit ja pahvien päälle paljon sahanpurua, johon ymppi sekoitetaan. Lisäsin vedessä päivän liotettuja vastakaadettuja omenapuiden pölkkyjä pahvin päälle tai sahanpurun sekaan. Valitsin varjoisen paikan kuusen alta. 


Puulastut tulee kastella kymmenen minuuttia. 

Ymppäsin Shiitakkeella puulastut jo ennen kevään tuloa mustassa muovilaatikossa ja laitoin pahvin päälle. Rihmasto levisi pahviin.  Peitin koko sienipedin puhtaalla pahvilla, jotta kosteus pysyisi hyvin puulastuissa. Olki olisi parempi kun se läpäsee vettä, mutta ei ollut sitä saatavilla. 

Reishi, Lakkakääpä

Kerran sienen muodostaneita kakkuja. Sieni on leikattu pois ja käytän kakut sienipedin ymppäämiseen.



Jätimme kuusi s/puulastu ahanpurukakkua repimättä ja lisäsimme tuoretta sahanpurua ja paljon vettä päälle. Toivottavasti Reishi muodostuu toisen kerran kakuista. 


Shiitake peti ympättiin Innsbruckkiin, Itävaltaan ja Reishi "seinä" Rosenheimiin Saksaan. Nordic fungilla on kylmää sietävä Shiitake kanta myynissä. Osta sahanpuruymppisi meiltä ja aloita sieniviljely!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Sienistä apua pilaantuneiden maiden puhdistukseen

Alla oleva texti on kopioitu luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Sienikäsittelyllä voidaan puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyössä pyrittiin sienten avulla parantamaan biopuhdistuksen tulosta sekä laajentamaan biopuhdistuksen käyttöä myös vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden poistamiseen maasta. 

Tulokset osoittivat, että sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn.

Erika Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä. 

– Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä.

Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantuneita maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy hankki sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.

– Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistossa.  MTT:ssä projektini liittyvät tällä hetkellä sekä biokaasuun että maatalouden biomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo biologisiin prosesseihin perehtynyt tutkija. 

DI Erika Winquistin väitöskirja ”The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contamined soils” tarkastetaan 16.5.2014 klo 12 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Kemian tekniikan talo, Komppa-sali,Kemistintie 1, Espoo). Vastaväittäjänä on professori Spiros Agathos, (Université catholique du Louvain, Belgia) ja kustoksena on professori Heikki Ojamo (Aalto-yliopisto).

Lisätietoja: 
Erika Winquist, MTT, puh. 050 448 3153, etunimi.sukunimi@mtt.fi

maanantai 6. huhtikuuta 2015

DIY sieniviljelyartikkeli Vihreän puolueen blogissa


Syväekologiaa kannattavan ruohonjuuritason Vihreän puoleen blogissa on kirjoittamani artikkeli do it yourself sieniviljelystä. Kannattaa tutustua lähiaikoina kun kasvukausi lähestyy kovaa vauhtia. 
Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ.


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Sienipedin asetus puutarhaan

Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius parantaa kasvimaan satoa. Sieni kasvaa nopeammin pelkällä oljella kuten alla olevassa videossa kerrotaan. Runkokynsikäs tulee kohtapuolin myyntiin Nordic Fungin verkkokauppaan. 


Sienirihmaston valtaamaa sahanpurua (sahanpuru-ymppiä) voit käyttää puutarhassasi kun valmistat sienipedin. Paras aika aloittaa on kevät, kun yöt eivät enää mene pakkasen puolelle. Suositeltavaa on käyttää sahanpuru-ymppiä sillä jyvä-ymppi saattaa houkutella jyrsijöitä paikalle. Sekoita ymppi sopivan pohjamateriaalin kanssa ja pidä se kosteana.

Sienilajista ja sääolosuhteista riippuen rihmasto usein kasvattaa ensimmäiset itiöemät pari kuukautta ymppäyksen jälkeen. Rihmasto tuottaa uusia itiöemiä kunnes kaikki ravinto-aineet on käytetty. Jos kasvatuksessa on hieman onnea mukana, niin sieni voi jäädä pysyvästi puutarhaasi.


Suositeltavat tarvikkeet:
Rihmaston kolonisoima sahanpuruymppi (sawdust spawn)
Lehtipuun hake
Hienompi sahanpuru (ei pakollinen)
Vanha pahvilaatikko mieluiten vähällä musteella
Vettä
Lapio

Valmistus:

Puutarhassasi kasvavat sienet tarvitsevat varjoisan ympäristön, mielellään puiden läheltä tai pensaiden alta. Jotkin sienilajit on hyvä ympätä kasvimaan viereen koska ne toimivat symbioosissa kasviesi kanssa. Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius ja Isokaulussieni Stropharia rugosoannulata ovat eniten käytettyjä tähän tarkoitukseen. Jos haluat useamman pedin vierekkäin, muista jättää tarpeeksi tilaa petien väliin. Hyvällä hoidolla rihmasto leviää ja tuottaa sieniä usean vuoden ajan.

Yhdellä ymppi-pussilla (2,5 kg) voi inokuloida 80 x 80cm sienipedin. Kaiva noin 10cm maata pois ja aseta pahvi sienipedin pohjalle. Levitä puolet puulastuista tasaisesti pedille ja kastele noin 10min ajan puutarhaletkulla.

Nordic fungin Shiitake sahanpuruymppi kuvassa. Puulastuja on liotettu kolme päivää ja sitten siivilöity vesi pois. 

Ymppi sekotetaan puulastujen ja sahanpurun sekaan.

Laitamme laatikon kellarin pannuhuoneeseen odottamaan lämpimimpiä ilmoja. Normaalisti ymppi sekoitetaan ulkoilmaan puulastuihin  varjoiseen paikkaan puutarhassasi.  En tiedä yhtään toimiiko tämä kokeilu, mutta puulastut olivat jo märkiä joten ne oli käytettävä.

Viikko ymppäyksen jälkeen. Rihmasto alkanu leviämään.

Sienipedin ymppäys

Ravistele sahapurupussi/purkki kunnolla, jotta puru leviää hyvin ja paakkuja ei muodostu.
Levitä ymppi kasteltujen puulastujen päälle mahdollisimman tasaisesti ja peitä lopuilla puulastuilla. Sen jälkeen kastele sienipetiä uudelleen noin 10min ajan. Sienipedin kuivumisen estämiseksi levitä noin 5cm paksuinen suojakerros kuorta tai olkea lastujen päälle. Kastele myös suojakerros huolellisesti. Jotkut sienet vaativat kompostimultaa puulastujen päälle. Selvitä sienilajisi vaatimukset.

Voit myös lisätä pölkkyjä sienipedin viereen tai ympäröidä pedin pölkyillä ja toivoa että rihmasto leviää pölkkyihin. Pölkyt kannattaa haudata kolmasosa maan alle, jotta kosteus ei haihdu.


Hoito

Tarkkaile sienipedin kosteutta. Jos maa ei ole kostea 3 cm syvyydeltä, kastele se uudelleen. Sadonkorjuun aikaan satoa kannattaa korjata päivittäin. Yksinkertaisin keino on irrottaa sieni kiertämällä jalasta.

Talvehtiminen

Varmistaaksesi sienipedin selviämisen talven yli, kannattaa pedin ylle levittää 5cm paksuinen kerros puulastuja ennen ensimmäistä hallayötä. Uusi kerros antaa sienille lisää ravinteita. Seuraavana keväänä hallaöiden jälkeen sienipeti tulee kastella tarvittaessa. Lisäämällä haketta joka vuosi ruokit sieniäsi. Mikäli pidät sienipedin vain yhden kesän muutaman kesän jälkeen sinulla on täydellistä multaa.

Etanat

Etanat rakastavat sieniä! Sienipedin ympärille kannattaakin rakentaa etana-aita. Älä käytä torjunta-aineita, koska kemikaalit voivat päätyä itiöemiin!






sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Tarkat ohjeet tukkiviljelylle

Tukki- ja kantoviljely ovat passiivisia viljelymuotoja. Ymppäyksen jälkeen viljelijän ainoa tehtävä on seurata, että tukit eivät pääse kuivumaan. Yleensä Suomen kesä hoitaa homman. Ymppäyksen tukkiin tai kantoon voi periaatteessa tehdä ympäri vuoden, kunhan rihmasto saa kasvaa plus-asteissa. Suomen kylmissä olosuhteissa ymppäys olisi kuitenkin hyvä tehdä keväällä. Sienilajista ja puun tiheydestä riippuen satoa voidaan saada useampana syksynä, kunnes puun ravinto-aineet on käytetty loppuun.




Valmistelu

Puun laatu ja tuoreus on erittäin tärkeää onnistuneelle viljelylle. Toki vanhemmilla puillakin voi viljelijä onnistua, mutta riski että puussa on jo jokin toinen sienirihmasto tai bakteerikantaa on suurempi. Puut kannattaa kaataa keväisin ennen lehtien puhkeamista, koska sokeripitoisuus rungossa on silloin suurin. Suurin osa lehtipuista soveltuu tukki- ja kantoviljelyyn . Puun kaadon jälkeen se kannattaa ympätä kahden kuukauden sisään. Valmista puu seuraavanlaisesti: Upota tukki kolmeksi päiväksi ammeeseen ja anna kuivua yhden päivän ajan ulkona. Paras valinta olisi 20-35cm paksuinen ja 90-120cm pitkä kaarnallinen tukki. Tukki voi kuitenkin olla kuinka iso tahansa. Pääasia on  että tappeja ympätään noin. 10 sentin välein. Mitään oikeeta tekniikkaa ei ole olemassa vaan voit itse soveltaa ymppäystekniikkaa. Jotkut viljelijät esimerkiksi ymppää rihmaston vain tukkien päätyihin ja odottaa satoa kauemmin. Tässä oma sovellukseni viime keväältä.

Puutappien saavuttua ne olisi hyvä jättää lepäämään huoneenlämpöön muutamaksi päiväksi, jotta rihmasto saisi aikaa toipua postimatkasta. Jos et aio käyttää tappeja heti, voit säilyttää niitä jääkaapissa ja käyttää myöhemmin mieluiten muutaman viikon sisään.

Lakkakäävän puutappeja voi tilata TÄÄLTÄ!

Tukkien ymppäys

Leikkaa noin 2cm tukkien päästä pois juuri ennen ymppäystä estääksesi epätoivottujen sienten kasvun (ei välttämätön mikäli puu on tuore). Heitä palaset pois. Poraa  noin 50:ntä 3-4cm syvyistä reikää tasaisesti ympäri tukkia. Aseta tapit varovaisesti reikiin. Suosittelemme ymppäämään myös tukin päät paremman tuloksen takaamiseksi.

Heti kun koko tukki on ympätty, sulje reiät mehiläisvahalla. Yksinkertaisin keino on levittää lämmintä nestemäistä vahaa pensselillä reikien päälle tai upottaa leikatut päät vahaan. Mehiläisvaha estää bakteerien ja muiden sienten pääsyn sisään reijistä, mutta ei ole välttämätön toimenpide viljeyssä.

Rihmaston kasvuvaihe

Aseta tukit varjoiseen ja kosteaan paikkaan puutarhassasi. Voit myös säilyttää tukkeja juuttisäkeissä hyvin ilmastoidussa kellarissa. Juuttisäkin tulee pysyä kosteana . Sienirihmasto käyttää juuttisäkin lopussa myös ravinnokseen. Jokaisella sieniellä on oma optimilämpötila rihmaston kasvulle.

Rihmaston kolonisoitua tukit kaiva pieni kuoppa varjoiseen paikkaan puutarhassasi ja aseta tukki kuoppaan pystyyn tai kyljelleen (Shitake ei vaadi maakontaktia). Valkoinen rihmasto tukkien päässä on merkki kolonisoitumisesta. Voit myös viljelllä sieniä varjoisella parvekkeella käytetyissä ämpäreissä tai missä tahansa laatikoissa. Aseta tukki ämpäriin ja ympäröi se kosteutta pitävällä aineella esimerkiksi hiekalla.

Talvehtiminen

Tukit on hyvä peittää esimerkiksi paksulla kerroksella olkea. Olki suojaa rihmastoa ensimmäisiltä hallaöiltä ja pidentää kasvukautta.

Fruittaus

Liota tukit kylmässä vedessä 24h. Tämä simuloi sysksyn tuloa ja saa rihmaston tuottamaan sieniä. Noin 10-14 päivän päästä liottamisesta pieniä sienenalkuja pitäisi näkyä tukissa. Voit myös luottaa loppukesän ukkoskuuroihin vähentäen työmäärääsi.

Tukit kannattaa upottaa puoleksi maahan kosteuden säilyttämiseksi.

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Öljystä saastuneen maaperän puhdistus sienirihmastolla Ecuadorissa


"When it comes to mopping up our nastiest environmental messes, fungi may be one of the best hopes we've got."




 "When you consider 1.5 million fungi on the planet, all you can say is there are an unlimited number of possibilities."

Koko artikkeli löytyy TÄÄLTÄ!

perjantai 6. helmikuuta 2015

Reishin fruittaus pussin sisällä

This is how it looks like. Eli pussia ei ole avattu ollenkaan vaan Reishi on tehnyt Antlerit suoraan pussiin.
Ilman ja valon puute tekee varren alienmaiseksi.