tiistai 22. lokakuuta 2013

Home sieniteltassa

Pahiten kontaminoitunut kasvualusta.

 Trichoderma home (forest green mold) valtasi kasvualustamme.

Toimenpiteet jolla yritimme taistella hometta vastaan olivat seuraavat: heti kun huomasimme homeen laskimme ilmankosteutta ja raaputimme näkyvät homeen osat pois kakuista puukolla.Kokeilimme myös ruiskuttaa ruokasoodavettä homeen ja itiöemien päälle. Sekään ei auttanut tilannetta, joten otimme kovemmat aseet käyttöön. Vetyperoksiidi estää uusien homeitiöiden muodostumisen, joten ostimme pari pulloa kolme prosenttista vetyperoksiidiä apteekista. Sprayailimme sillä kasvualustoja ja tilanne parantuikin hetkeksi, kunnes sitkeä home jatkoi kasvuansa. Ilmankosteuden tiputus ei tehnyt hyvää kääville. Niiden kasvu loppui ja ne alkoi hieman kuivua.



Päätimme lopuksi leikata irti jäljellä olevat itiöemät ja kuivattelimme niitä päivän auringossa, jolloin lakkakääpä tuottaa d-vitamiiniä. Pääsimme seuraavana päivänä maistelemaan itse kasvatetusta lakkakäävästä valmistettua teetä. En voi muuta sanoa että en ole koskaan mistään yrtistä saanut niin voimakasta tunnetta. Täydellinen rauha virtasi kehooni ja mieleni hälinä lakkasi kuin seinään. Tässä sienessä on potenttiaalia!

Ensi keväänä  jatkuvat viljelyt. Rakensimme kesän aikana lämpöä varaavan rakettiuunin halliin sisälle. Pääsemme siirtämään sienipussit telttaan jo lumen ollessa maassa, kunhan lisäilemme puita uuniin :)


Puupinosta sieniteltan vierestä löytynyt home oli täsmälleen samanlainen joka löytyi myöhemmin reishi teltastamme.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Sieniteltan avaus

Valmistimme toukokuussa kasvualustan jenkeistä tilaamallemme lakkakäävälle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tiloissa Rovaniemellä tutkimuskordinaattori Rainer Peltolan avustuksella. Näissä kuvissa esitellään siis Paul Stametsin Ganoderma Lucidum kantaa. Suomi-kanta tulee myöhemmin telttaan ameriikkalaisen kolleegan viereen.

Jenkki-rihmasto valtasi kasvualustan, joka koostui koivun purusta, koivun lastuista, kauranhiutaleista ja kipsistä noin kuudessa viikossa. Itiöemän muodostumisvaihe alkaa kun pussit avataan, lämpötilaa lasketaan hieman ja ilmankosteus nostetaan 90% tienoille.

Ammattivalokuvaaja Anna Luna kuvaa rihmaston valtaamaa kasvualustaa.

Tästä möykystä muodostuu 8 viikon sisään lakkakääpää kun kasvuolosuhteet ovat kunnossa.

Onnelliset sienimiehet ja -renki.
Tässä video sieniluolan avajaisista:

lauantai 21. syyskuuta 2013

Paul Stamets


Tämä video inspiroi meitä opiskelemaan sieniä.

Runkokynsikäs/Runkovalmuska (hypsizygus ulmarius) ja Viljelykaulussieni (stropharia rugosannulata) Update Heinäkuu2014

Runkokynsikäs ja viljelykaulussieni toimii symbioosissa kasvimaamme kanssa ja Silkkivyökääpä on parhaita syöpää parantavia lääkinnällisiä sieniä.

"Runkovalmuska on meillä tuntematon ruokasieni, mutta Japanissa sitä jopa viljellään kauppanimellä Shirotamogitake (elm oyster)" (Korhonen, Penkkimäki, Suomalainen Sienikirja s. 151)

Pästöroimme olkea ruokasienien kasvualustaksi isossa kattilassa reilun tunnin verran. Olki ei vaadi sterilisointia vaan pelkkä pästörointi riittää, tällöin kasvualustasta kuolevat lähes kaikki kontaminantit jättäen kuitenkin hyödylliset mikrobit henkiin. Kun oikeat mikrobit jäävät henkiin vaikeutuvat kontaminanttien yritykset saada jalansijaa kasvualustasta kilpailussa  ruskovalmuskan kanssa.  Sitten siirsimme oljen jäähtymään puhdistetulle tasolle jonka jälkeen annostelimme neljään eri kasvatuspussiin jotka sitten inokuloitiin tilatulla rihmastolla. Annoimme pussien kolonisoitua rauhassa kuukauden verran.

Sen jälkeen siirsimme runkovalmuskan kasvimaallemme oljen ja sahanpurun sekoitukseen kasvamaan. Saman teimme viljelykaulussienelle spiralinmuotoiselle kasvimaallemme. Kokeilu ei ainakaan tänä kesänä tuottanut itiöemiä. Toivotaan että sienet nousevat ensi vuonna.

Jätimme kaksi ylijäänyttä pussia varalle mikäli sieni ei kerkiäisi muodostaa itiöemiä tänä kesänä, koska inokuloimme sen kasvimaahamme vasta heinäkuun lopussa.

Yllätyksenä Runkovalmuska alkoi muodostaa itiöemiä kasvatuspussissa elokuun lopulla viikko sen jälkeen kun aukasin pussin :)


Siirsin Runkovalmuskan pussista takapihallemme Rovaniemelle kasvamaan. Kylmyys iski tähän kaveriin ja ei se paljoon ulkoilmassa viihtynyt. Elokuu 2013

Vuosi ymppäyksen jälkeen
heinäkuu 22. 2014



Symbioosi kasvimaalle:)
Viljelykaulussieni nousi vuoden jälkeen ymppäyksestä sahanpuruun.




sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kasvatusalustan valmistaminen

Esitämme näissä kuvissa kasvatusalustan valmistamisen eri vaiheet, jonka suoritimme MTT:n tiloissa Rovaniemellä viime keväänä. Suoritamme koko rulijanssin uudestaan heti kun oululainen metallipaja kiireiltään kerkeää meille valmistamaan tarpeeksi suuren painekattilan.

Käytimme lakkakäävän kasvatukseen koivun sahanpurua ja lastuja. Niihin sekoitimme pienen määrän luomu kaurahiutaileita ja vielä pienemmän määrän askartelukaupasta ostettua kipsiä. Kaurahiutaleet antavat lisäravintoa puunlahjoittaja sienille ja kipsi kasvualustan koostumusta imemällä ylimääräisen kosteuden pois.


Tässä kärryllä kaikki tarvittavat välineet. Growing Medical and Gourmet Mushrooms kirja oli jälleen kerran tärkeässä roolissa.

Koivulastujen punnitsiminen on tarkkaa hommaa jotta oikeat mittasuhteet saadaan kohilleen.



Ylimääräistä vettä ei saa olla kasvualustassa, mutta purujen ja lastujen pitää olla kosteita.



Lakkakäävän kasvualustan mekaanista sekkoittelua.
Teimme neljä pussia kasvialustaa ja yhden pussin puutappeja. Puutapieilla inokuloimme leppäpöllejä myöhemmin.
Kasvualustat, plugit (puutapit) ja pari lepän palaista valmiina painekattilaan.

Tukkiviljely






Liotimme leppäpöllejä kolme päivää ennen kuin porasimme lakkakäävän rihmastoa sisältävät puutapit pölökkyihin.

Leppä mätänee nopeasti, joten laitoimme aluksi pölkyt puulavan päälle. Tämä oli virhe, koska ne kuivuivat kesän helteillä.

Viimeinen ja suurin leppä pölökky jonka inokuloimme. Muut tukin on haudattu puoleksi maan alle ja peitelty oljella ja sahanpurulla. Yritämme näillä konstein saamaan kosteuden pysymään 65-70% teinoilla, jolloin rihmasto leviää parhaiten.
Puutapit eli plugit näkyy hyvin kuvassa. Satoa voidaan odottaa aikasintaan kahden vuoden kuluttua. Rihmastolla kestää tovi että se on vallannut koko puun. Vasta tämän jälkeen alkaa rihmasto puskemaan itiöemää esiin.
Oljen seassa kasvoi joku toinenkin rihmasto. Toivotaan että ei haittaa lakkakäävän rihmaston leviämistä tukkeihin. Olki pitää todella hyvin kosteutta sahanpurun kanssa kuumina kesäpäivinä.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Projektin tilanne - Teltan asennus


Reishin viljelyprojekti edistyy kovaa vauhtia. Saatiin kesäkuun alussa viljelyteltta pystyyn ja viime viikolla sähkömies kävi asentamassa poistoilmapuhaltimen.

Luontoa kunnioittaen puhallin ostettiin tietenkin käytettynä netistä. Puhaltimen asennuksessa piti käyttää aivonystyröitä kuten Pelle Pelottoman Aku Ankassa. Pienellä modauksella ja rälläkän räminällä saimme lopulta reijän kasvatushallin seinään, ja tuuletin on nyt seinässä hurisemassa kuin pieni herhiläinen. Todella mukava ja osaava sähkömies kävi sen viime viikolla asentamassa, joten poistoilma on nyt kondiksessa.

Sieniteltan valaistus on tähän mennessä hoidettu rehellisellä luonnonvalolla teltan ollessa lähellä isoa ikkunaa.

Painekattilan osto on tuottanut hieman päänvaivaa meikäläisille. Kriteerinämme on painekattila, jonka voi lämmittää joko puulla tai kaasulla. Ostimme jo yhden tori.fi-kauppapaikasta. Huomasimme kuitenkin lieriölootan saavuttua, että kansi oli liian pieni kasvualustapusseillemme. Sen jälkeen löysimme Oulusta metallipajan, joka lupasi valmistaa meille painekattilan. Työntekijät kuitenkin lomautettiin yllättäen tästä firmasta ja olimme täysin äimillämme. What now? Muutama viikko on etsitty uuttaa tekijää, mutta näin heinäkuussa se on vaikeaa.

Kasvatusalusta eli sahanpurut ja puulastut odottavat painekattilaan pääsyä. Rihmasto on jo vallannut ruisjyvät ja odottaa innolla uutta ateriaa. Projekti lähtee nyt kesälomalle niin kauaksi aikaa, että saadaan painekattila hommattua.



Tilasimme silkkivyökääpää, joka on yksi parhaita syöpää estäviä lääkinnällisiä sieniä. Lauri tunkemassa jyväpussin  sterilisointiin autoklaavin pienestä aukosta. HellFire oli painekattilan alla reilun tunnin ja seuraavana päivänä laitettiin silkkivyökäävän rihmasto jyväpussiin.




Ilmankosteusmittari ja mies kuin veistos.
 
Teltan kosteuden säätöä. Tynnyrissä 12-päinen "foggeri", joka on yhdistetty tuulettimeen. Sumukone iskee kahdesti päivässä ajastimella päälle täyttäen 12 neliöisen teltan kymmenessä minuutussa.  Ilmankosteus pysyy hyvin 95 prosentissa teltan sisällä.

Lauri ja Renki pohtimassa, miten ihmeessä se teltta nyt kasataankaan...


lauantai 29. kesäkuuta 2013

Phase 1. Puhdasviljelmän valmistaminen

Lakkakäävän, kuten muidenkin sienten kasvattaminen, alkaa puhdasviljelmän tekemisellä. Puhdasviljelmä tarkoittaa petrimaljalle valetulla mallasagarilla viljeltyä rihmastoa, joka on vapaa muista organismeista. Tämä sen takia, koska kun yhdeltä petrmaljalta sitten lähdetään laajentamaan rihmastoa esimerkiksi yhteensä sataan tai vieläkin suurempaan määrään kasvatuspusseja, leviää kontaminaatio kaikkiin näihin pusseihin, mikäli se ketjun ensimmäinen lenkki eli tässä tapauksessa tämä ensimmäinen petrimalja, jolta rihmastoa lähdetään jakamaan on jo kontaminoitunut.

Saimme käsiimme suomalaisen lakkakäävän rihmastoa, jota jaoimme petrimaljoille MTT:n laboratoriossa Rovaniemellä, koska emme ole vielä löytäneet laminaarivirtauskaappia omaan laboratorioomme. Ja seuraavassa kuvia lopputuloksesta:








Rihmastojen värikkäästä olemuksesta voi jo päätellä, ettei kyseessä ole onnistunut siirros. Kaikissa petrimaljoissa on jonkin asteinen kontaminaatio ja yhdessä jopa hometta. Tämä lopputulos tuli täysin yllätyksenä meille molemmille, sillä olemme jo aikaisemminkin vastaavin menetelmin siirrostaneet ulkomaista lakkakäävän kantaa kymmenille petrimaljoille ilman ainuttakaan kontaminaatiota.

Puntaroituani syytä huonoon menestykseemme, en keksi kuin pari vaihtoehtoa: joko saamamme rihmasto oli kontaminoitunutta jo alun alkaen (tähän en usko) tai sitten syynä voi olla kasvanut itseluottamuksemme laboratoriotyöskentelytaitoihimme, jonka vuoksi siirrostaessamme keskustelimme huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.  Keskusteltaessa saavat pöpöt suusta ilmakyytiä ja päätyvät sitä kautta kasvualustalle rihmaston kanssa. Tuon homeen uskon kylläkin laskeutuneen petrimaljan reunalle huonosti laitetun sekä huolimattoman kuljetuksen ja pakkauksen takia revenneen parafilmin tähden. Mielestäni nämä kontaminaatiot ovat huomattavasti arvokkaampia kuin ainaiset onnistumiset, sillä näistä on hyvä peilailla omaa laboratorio työskentelyään sekä ylipäätään omia toimintatapojaan rihmastojen kanssa.

Koska petrimaljat olivat kontaminoituneet, piti ne "puhdistaa". Tätä varten valoin lisää petrimaljoja, joille sitten siirsin rihmastoa niiltä kohden joilla se oli puhtaan valkoista.






Nyt voimme vain odottaa nähdäksemme kuinka hyvin rihmaston puhdistaminen onnistui. Voi hyvinkin olla, että rihmastoa joutuu vielä kerran tai kaksi siirtämään toisille petrimaljoille. Se viivästyttää varsinaisen kasvatuksen aloittamista, mutta on silti tehtävä huolella onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi.