maanantai 14. heinäkuuta 2014

Lattakääpä Ganoderma applanatum


Lattakääpä, Lappeenranta heinäkuu 2014. Kyseessä on lakkakäävän pikkuveli. Tätä sientä ei ole kuitenkaan niin paljon tutkittu kun lakkakääpää, mutta googelista löytää lisäinfoa hyvin ganoderma applanatum tai artist conk nimellä. Kuvien alla Mikael Ikiveden kuvaus kyseisestä sienestä. Lisää kiinalaisesta yrttilääkinnästä löytyy täältä.


Ganoderma applanatum uitettu saimassa. Huomaa värin muutos.

Mainoskuva:) Lakkakäävän plugit auringossa kylpemässä.

Ganoderma applanatum


Lattakääpä - 樹舌 (Shùshé)


Lattakääpä (Ganoderma Applanatum) tunnetaan kiinassa nimellä 樹舌 (Shùshé). Se tunnetaan myös yhtenä língzhī/reishi-lajikkeena nimellään 扁木靈芝 (Biǎnmù língzhī).

Lattakääpä kuuluu ganodermoihin, joita on useita kymmeniä lajeja. Kolme tärkeintä lajia lääkinnällisessä mielessä ovat ganoderma lucidum(lakkakääpä), ganoderma tsugae ja ganoderma applanatum(lattakääpä). G. lucidumia ja G. tsugaeta pidetään toisiaan vastaavina. G. applanatumin vaikutus puolestaan keskittyy enemmänkin mahalaukun ja pernan kanaviin.

Ganodermoihin on liitettyuseita myyttejä kuolemattomuuden jumalallisina sieninä. Língzhī tarkoittaakin suoraan käännettynä jumalallista sientä. Suurimmassa arvossa on pidetty sinooperin väristä lakkakääpää. Sen kalleuden ja heikon saatavuuden vuoksi myös muita lajeja kasvatetaan yrttikäyttöön. Huolimatta eri lajikkeiden erilaisista farmakologista vaikutuksista useat valmistajat sotkevat useita ganoderma lajikkeita yhteen. Alun perin lääkekäyttöön on pääasiallisesti käytetty itse sienen itiöemää, mutta nykyään monet tuottajat sotkevat sekaan itiöpölyn, jota ganodermat tuottavat runsaasti. Osa valmisteista tehdään nykyään lähes pelkästä itiöpölystä. Jotkut valmistajat kasvattavat myytävän tuotteen ravintoliuoksessa soluviljelmänä. Villinä kasvaneiden kääpien kappalehinta voi kasvupaikasta ja koosta riippuen olla kymmenistä euroista useisiin satoihin euroihin kappale. Kelvollisen lakkakääpävalmisteen tunnistaa siitä, että kuivattu itiöemä on vaalean keltaista. Itiöpölyinen halpatuotantovalmiste on ruskeaa,vähän kanelimaista pölyistä jauhetta.

Lattakäävän saatavuus on selvästi lakkakääpää parempi. Sitä kasvaa Etelä-Suomessakin metsänomistajien riesaksi asti.

Lattakäävän luonne on neutraali, maku on miedosti kitkerän karvas ja sen vaikutus kulkeutuu voimakkainten pernan ja mahalaukun kanaviin.

Lattakääpä avaa salpautumia ja hoitaa palleanaluetta. Sitä käytetään närästyksiin, pahoinvointiin, nenäontelon-,kurkunpään-, ruokatorven- ja mahanportinsyöpiin sekä haavaumiin.

Lattakääpä hoitaa myös tulehduksia nielun, kurkunpään ja muun ylemmän ruuansulatuselimistön alueella. Käävällä on havaittu myös vaikutusta limakalvojen aineenvaihduntaan ja suoliston suotuisan bakteeritasapainon edesauttamisessa.

Muiden ganodermojen tavoin sillä on myös mieltä tyynnyttävä vaikutus ja se helpottaa hermostosta aiheutuvia kiputiloja ja vähentää stressiä.


Kääpää käytetään sisäisessä käytössä keittämällä 10-30g kääpää teeksi.

HUOM! Lakkakääpä sekä lattakääpä voivat helposti aiheuttaa myös allergiaa! Sen vuoksi etenkin itiöpölyä ja pillikkeitä sisältäviä valmisteita kannattaa käyttää hyvin varoen. Lattakäävän allergeenit saattavat aiheuttaa oireita useiden tuntien jälkeen altistumisesta.



Modernia tutkimusta lattakäävästä:
Ganodermycin, a novelinhibitor of CXCL10 expression from Ganoderma applanatum.
Jung M, Liermann JC, OpatzT, Erkel G.
Institute of Biotechnology and Drug Research (IBWF), Kaiserslautern, Germany.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21792205

Ganoderma applanatum terpenes protect mouse liver against benzo(α)pyren-induced oxidativestress and inflammation.
Ma JQ, Liu CM, Qin ZH,Jiang JH, Sun YZ.
School of Chemical Engineering, China University of Mining and Technology, Xuzhou221008, PR China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21787717

Skin test reactivity of allergic subjects to basidiomycetes' crude extracts in a tropical environment.
Rivera-Mariani FE,Nazario-Jiménez S, López-Malpica F, Bolaños-Rosero B.
Department of Microbiology, School of Medicine, University of Puerto Rico, SanJuan, Puerto Rico.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21506892

Cellular and molecular mechanisms of the Ganoderma applanatum extracts induces apoptosis onSGC-7901 gastric cancer cells.
Ma J, Liu C, Chen Y, JiangJ, Qin Z.
Chemical and Engineering School, China University of Mining and Technology, Xuzhou, Jiangsu Province, China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21465494

Sensitive and selective liquid chromatography-tandem mass spectrometry method for the determination of five ganoderic acids in Ganoderma lucidum and its related species.
Liu Y, Liu Y, Qiu F, DiX.
School of Pharmacy,Shenyang Pharmaceutical University, 103 Wenhua Road, Shenyang, PRChina.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21130592

Highly oxygenatedlanostane triterpenoids from the fungus Ganoderma applanatum.
Wang F, Liu JK.
State Key Laboratory of Phytochemistry and Plant Resources in West China, Kunming Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences, Kunming, China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18591828

Anti-tumor Effects of Exo-and Endo-biopolymers Produced from Submerged Cultures of Three Different Mushrooms.
Jeong YT, Yang BK, Li CR,Song CH.
Department of Biotechnology, Daegu University, Gyeongbuk, Gyeongsan 712-714,Korea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23990743

Ganoderma applanatum: a promising mushroom for anti tumor and immunomodulating activity.
Jeong YT, Yang BK, JeongSC, Kim SM, Song CH.
Department of Biotechnology, Daegu University, Gyeongbuk, Gyeongsan 712-714,Korea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18398900

Hypoglycemic effects of Ganoderma applanatum and Collybia confluens exo-polymers instreptozotocin-induced diabetic rats.
Yang BK, Jung YS, SongCH.
Research Center for Processing and Application of Agricultural Products, DaeguUniversity, Gyungsan, Gyungbuk 712-714, South Korea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17600864

Antioxidant and nitricoxide synthase activation properties of Ganoderma applanatum.
Acharya K, Yonzone P, RaiM, Rupa A.
Department of Botany,University of Calcutta, 35, Ballygange Circular Road, Kolkata 700019, India. krishnendua@rediffmail.com
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16235729

Constituents from the fruiting bodies of Ganoderma applanatum and their aldose reductase inhibitory activity.
Lee SH, Shim SH, Kim JS,Kang SS.
Department of Applied Plant Science, College of Industrial Science, Chung-Ang University,Anseong, Korea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16833015

[Effects of the polysaccharides isolated from ganoderma applanatum (PGA) on the level of PGE2 and gastric mucosal blood flow (GMBF) and gastric mucus secretion of rats with gastric mucosa injury].
Yang M, Sun H, Yu DW, CuiZY, Tian J.
Department of Pharmacology, Institute of Chinese Materia Medica, Academy of Traditional Chinese Medicine and Materia Medica, Changchun 130021, China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16201695

Inhibitory effects of Ganoderma applanatum on rat lens aldose reductase and sorbitol accumulation in streptozotocin-induced diabetic rat tissues.
Jung SH, Lee YS, Shim SH,Lee S, Shin KH, Kim JS, Kim YS, Kang SS.
Natural Products Research Institute, Seoul National University, Seoul 110-460, Korea.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16114079

Fingerprint profiling of acid hydrolyzates of polysaccharides extracted from the fruiting bodies and spores of Lingzhi by high-performance thin-layer chromatography.
Di X, Chan KK, Leung HW,Huie CW.
Department of Chemistry,Hong Kong Baptist University, 224 Waterloo Road, Kowloon Tong, HongKong, China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14582629

Steroidal constituents of ganoderma applanatum and ganoderma neo-japonicum
Gan KH, Kuo SH, Lin CN.
School of Pharmacy,Kaohsiung Medical College, Kaohsiung, Taiwan 807, Republic of China.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9834170

Basidiomycete allergens: comparison of three Ganoderma species.
Horner WE, Helbling A,Lehrer SB.
Tulane University Schoolof Medicine, Department of Medicine, New Orleans, LA 70112.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8457031

Human sensitization to Ganoderma antigen.
Tarlo SM, Bell B,Srinivasan J, Dolovich J, Hargreave FE.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/447950