Sienistä apua pilaantuneiden maiden puhdistukseen

Alla oleva texti on kopioitu luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Sienikäsittelyllä voidaan puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyössä pyrittiin sienten avulla parantamaan biopuhdistuksen tulosta sekä laajentamaan biopuhdistuksen käyttöä myös vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden poistamiseen maasta. 

Tulokset osoittivat, että sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn.

Erika Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä. 

– Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä.

Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantuneita maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy hankki sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.

– Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistossa.  MTT:ssä projektini liittyvät tällä hetkellä sekä biokaasuun että maatalouden biomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo biologisiin prosesseihin perehtynyt tutkija. 

DI Erika Winquistin väitöskirja ”The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contamined soils” tarkastetaan 16.5.2014 klo 12 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Kemian tekniikan talo, Komppa-sali,Kemistintie 1, Espoo). Vastaväittäjänä on professori Spiros Agathos, (Université catholique du Louvain, Belgia) ja kustoksena on professori Heikki Ojamo (Aalto-yliopisto).

Lisätietoja: 
Erika Winquist, MTT, puh. 050 448 3153, etunimi.sukunimi@mtt.fi

Öljystä saastuneen maaperän puhdistus sienirihmastolla Ecuadorissa

"When it comes to mopping up our nastiest environmental messes, fungi may be one of the best hopes we've got."

 "When you consider 1.5 million fungi on the planet, all you can say is there are an unlimited number of possibilities."

Koko artikkeli löytyy TÄÄLTÄ!

Mycofiltration - Sienisuodintutkimus koivuvinokkaalla

Viime keväänä aloitimme MTT:n tutkijan Rainer Peltolan kanssa tutkimuksen sienirihmastojen soveltuvuudesta likavesien suodattamiseen. Idean keksimme Paul Stametsin kirjasta "Mycelium Running", jossa esiteltiin, kuinka tietyt sienet omaavat antibakteerisia ominaisuuksia spesifejä bakteereja kohtaan, ja kuinka peltojen/laitumien valumavesiä on suodatettu reunustamalla vesien valumakohdat rihmastolla täytetyillä juuttisäkeillä.

Mycofiltteröinti, sienisuotiminen (tai miksi sitä nyt suomalaisittain kutsuisi) tarkoittaa veden suodattamista sienirihmasto(i)lla. Käytännössä homma käy seuraavanlaisesti

1. Rihmasto usutetaan sille sopivan kasvualustan kimppuun, jonka tulisi olla sen verran höttöistä, että vesi pääsee virtaamaan lävitse. 
2. Kun kasvualusta on täysin rihmaston vallassa, aletaan vettä valuttelemaan kasvualustan lävitse. Se, miten mycofiltteröinti tehdään, riippuu täysin, mitä halutaan suodattaa ja missä. 

Tässä tapauksessa teimme kokeen laboratoriossa, kierrättämällä jätevesilaitokselta haettua jätevettä sekä rihmastojen että pelkän kolonisoitumattoman kasvualustan lävitse (kontrolli). Vedestä otettiin näytteet ennen kokeen aloittamista ja päivä kokeen alettua sekä 16 päivää kokeen alkamisen jälkeen.

Oheessa kuvakooste tekemisistämme sekä päräyttävät tulokset itse kokeesta.

Tarkasti saman verran ulostevettä ja puhdasta vettä jokaiseen koekanisteriin.

Todelliset osanottajat!

Pulmarius niin innoissaan tulevasta, että alkoi itiöemimään jo pussissaan.

Olkia laitetaan suotimeen.

Lähtötilanne.

Japadapaduu!

Ylläri odotti jo päivän kuluttua kokeen alkamisesta: vasemmalla kontrollin lävitse valunutta vettä  ja oikealla sienisuotimen!

Ero näkyy selvästi yhden päivän jälkeen jo veden värissä. Vasemmalla kontrolli ja oikealla sienisuodin.

Pulmarius edelleen innoissaan ja alkoi emimään tähtemme uudemman kerran kesken kokeen! :D

Loppunäkymä kokeesta.

JES!