The Zeitgeist Movement

Another world isn't only impossible, but the blueprints for it already excist.

Shiitake ja Reishi pedin asennus

Kerran fruitanneet Shiitake kakut käytetään ymppinä.

Alle pahvit ja pahvien päälle paljon sahanpurua, johon ymppi sekoitetaan. Lisäsin vedessä päivän liotettuja vastakaadettuja omenapuiden pölkkyjä pahvin päälle tai sahanpurun sekaan. Valitsin varjoisen paikan kuusen alta. 

Puulastut tulee kastella kymmenen minuuttia. 

Ymppäsin Shiitakkeella puulastut jo ennen kevään tuloa mustassa muovilaatikossa ja laitoin pahvin päälle. Rihmasto levisi pahviin.  Peitin koko sienipedin puhtaalla pahvilla, jotta kosteus pysyisi hyvin puulastuissa. Olki olisi parempi kun se läpäsee vettä, mutta ei ollut sitä saatavilla. 

Reishi, Lakkakääpä

Kerran sienen muodostaneita kakkuja. Sieni on leikattu pois ja käytän kakut sienipedin ymppäämiseen.

Jätimme kuusi s/puulastu ahanpurukakkua repimättä ja lisäsimme tuoretta sahanpurua ja paljon vettä päälle. Toivottavasti Reishi muodostuu toisen kerran kakuista. 

Shiitake peti ympättiin Innsbruckkiin, Itävaltaan ja Reishi "seinä" Rosenheimiin Saksaan. Nordic fungilla on kylmää sietävä Shiitake kanta myynissä. Osta sahanpuruymppisi meiltä ja aloita sieniviljely!

Sienistä apua pilaantuneiden maiden puhdistukseen

Alla oleva texti on kopioitu luonnonvarakeskuksen sivuilta.

Sienikäsittelyllä voidaan puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyössä pyrittiin sienten avulla parantamaan biopuhdistuksen tulosta sekä laajentamaan biopuhdistuksen käyttöä myös vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden poistamiseen maasta. 

Tulokset osoittivat, että sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn.

Erika Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä. 

– Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä.

Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantuneita maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.

Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy hankki sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.

– Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistossa.  MTT:ssä projektini liittyvät tällä hetkellä sekä biokaasuun että maatalouden biomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo biologisiin prosesseihin perehtynyt tutkija. 

DI Erika Winquistin väitöskirja ”The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contamined soils” tarkastetaan 16.5.2014 klo 12 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Kemian tekniikan talo, Komppa-sali,Kemistintie 1, Espoo). Vastaväittäjänä on professori Spiros Agathos, (Université catholique du Louvain, Belgia) ja kustoksena on professori Heikki Ojamo (Aalto-yliopisto).

Lisätietoja: 
Erika Winquist, MTT, puh. 050 448 3153, etunimi.sukunimi@mtt.fi

DIY sieniviljelyartikkeli Vihreän puolueen blogissa

Syväekologiaa kannattavan ruohonjuuritason Vihreän puoleen blogissa on kirjoittamani artikkeli do it yourself sieniviljelystä. Kannattaa tutustua lähiaikoina kun kasvukausi lähestyy kovaa vauhtia. 

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ.

Sienipedin asetus puutarhaan

Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius parantaa kasvimaan satoa. Sieni kasvaa nopeammin pelkällä oljella kuten alla olevassa videossa kerrotaan. Runkokynsikäs tulee kohtapuolin myyntiin Nordic Fungin verkkokauppaan. 

Sienirihmaston valtaamaa sahanpurua (sahanpuru-ymppiä) voit käyttää puutarhassasi kun valmistat sienipedin. Paras aika aloittaa on kevät, kun yöt eivät enää mene pakkasen puolelle. Suositeltavaa on käyttää sahanpuru-ymppiä sillä jyvä-ymppi saattaa houkutella jyrsijöitä paikalle. Sekoita ymppi sopivan pohjamateriaalin kanssa ja pidä se kosteana.

Sienilajista ja sääolosuhteista riippuen rihmasto usein kasvattaa ensimmäiset itiöemät pari kuukautta ymppäyksen jälkeen. Rihmasto tuottaa uusia itiöemiä kunnes kaikki ravinto-aineet on käytetty. Jos kasvatuksessa on hieman onnea mukana, niin sieni voi jäädä pysyvästi puutarhaasi.

Suositeltavat tarvikkeet:

Rihmaston kolonisoima sahanpuruymppi (sawdust spawn)

Lehtipuun hake

Hienompi sahanpuru (ei pakollinen)

Vanha pahvilaatikko mieluiten vähällä musteella

Vettä

Lapio

Valmistus:

Puutarhassasi kasvavat sienet tarvitsevat varjoisan ympäristön, mielellään puiden läheltä tai pensaiden alta. Jotkin sienilajit on hyvä ympätä kasvimaan viereen koska ne toimivat symbioosissa kasviesi kanssa. Runkokynsikäs Hypsizygus ulmarius ja Isokaulussieni Stropharia rugosoannulata ovat eniten käytettyjä tähän tarkoitukseen. Jos haluat useamman pedin vierekkäin, muista jättää tarpeeksi tilaa petien väliin. Hyvällä hoidolla rihmasto leviää ja tuottaa sieniä usean vuoden ajan.

Yhdellä ymppi-pussilla (2,5 kg) voi inokuloida 80 x 80cm sienipedin. Kaiva noin 10cm maata pois ja aseta pahvi sienipedin pohjalle. Levitä puolet puulastuista tasaisesti pedille ja kastele noin 10min ajan puutarhaletkulla.

Nordic fungin Shiitake sahanpuruymppi kuvassa. Puulastuja on liotettu kolme päivää ja sitten siivilöity vesi pois. 

Ymppi sekotetaan puulastujen ja sahanpurun sekaan.

Laitamme laatikon kellarin pannuhuoneeseen odottamaan lämpimimpiä ilmoja. Normaalisti ymppi sekoitetaan ulkoilmaan puulastuihin  varjoiseen paikkaan puutarhassasi.  En tiedä yhtään toimiiko tämä kokeilu, mutta puulastut olivat jo märkiä joten ne oli käytettävä.

Viikko ymppäyksen jälkeen. Rihmasto alkanu leviämään.

Sienipedin ymppäys

Ravistele sahapurupussi/purkki kunnolla, jotta puru leviää hyvin ja paakkuja ei muodostu.

Levitä ymppi kasteltujen puulastujen päälle mahdollisimman tasaisesti ja peitä lopuilla puulastuilla. Sen jälkeen kastele sienipetiä uudelleen noin 10min ajan. Sienipedin kuivumisen estämiseksi levitä noin 5cm paksuinen suojakerros kuorta tai olkea lastujen päälle. Kastele myös suojakerros huolellisesti. Jotkut sienet vaativat kompostimultaa puulastujen päälle. Selvitä sienilajisi vaatimukset.

Voit myös lisätä pölkkyjä sienipedin viereen tai ympäröidä pedin pölkyillä ja toivoa että rihmasto leviää pölkkyihin. Pölkyt kannattaa haudata kolmasosa maan alle, jotta kosteus ei haihdu.

Hoito

Tarkkaile sienipedin kosteutta. Jos maa ei ole kostea 3 cm syvyydeltä, kastele se uudelleen. Sadonkorjuun aikaan satoa kannattaa korjata päivittäin. Yksinkertaisin keino on irrottaa sieni kiertämällä jalasta.

Talvehtiminen

Varmistaaksesi sienipedin selviämisen talven yli, kannattaa pedin ylle levittää 5cm paksuinen kerros puulastuja ennen ensimmäistä hallayötä. Uusi kerros antaa sienille lisää ravinteita. Seuraavana keväänä hallaöiden jälkeen sienipeti tulee kastella tarvittaessa. Lisäämällä haketta joka vuosi ruokit sieniäsi. Mikäli pidät sienipedin vain yhden kesän muutaman kesän jälkeen sinulla on täydellistä multaa.

Etanat

Etanat rakastavat sieniä! Sienipedin ympärille kannattaakin rakentaa etana-aita. Älä käytä torjunta-aineita, koska kemikaalit voivat päätyä itiöemiin!