Alla oleva texti on kopioitu luonnonvarakeskuksen sivuilta.
Sienikäsittelyllä voidaan puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyössä pyrittiin sienten avulla parantamaan biopuhdistuksen tulosta sekä laajentamaan biopuhdistuksen käyttöä myös vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden poistamiseen maasta.
Tulokset osoittivat, että sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn.
Erika Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä.
– Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä.
Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantuneita maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.
Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy hankki sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.
– Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistossa. MTT:ssä projektini liittyvät tällä hetkellä sekä biokaasuun että maatalouden biomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo biologisiin prosesseihin perehtynyt tutkija.
DI Erika Winquistin väitöskirja ”The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contamined soils” tarkastetaan 16.5.2014 klo 12 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Kemian tekniikan talo, Komppa-sali,Kemistintie 1, Espoo). Vastaväittäjänä on professori Spiros Agathos, (Université catholique du Louvain, Belgia) ja kustoksena on professori Heikki Ojamo (Aalto-yliopisto).
Lisätietoja:
Erika Winquist, MTT, puh. 050 448 3153, etunimi.sukunimi@mtt.fi
Sienikäsittelyllä voidaan puhdistaa vaikeasti pilaantunutta maata esimerkiksi saha-alueilla. Parhaimmillaan valkolahosieni voi hajottaa lähes kaikki PAH-yhdisteet ja yli puolet dioksiineista.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Erika Winquistin väitöskirjatyössä pyrittiin sienten avulla parantamaan biopuhdistuksen tulosta sekä laajentamaan biopuhdistuksen käyttöä myös vaikeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden poistamiseen maasta.
Tulokset osoittivat, että sienikäsittelyllä on mahdollista puhdistaa kaikkein vaikeimmin hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten monirenkaisten PAH-yhdisteiden (polyaromaattiset hiilivedyt) ja dioksiinien, pilaamaa maata. Nämä haitta-aineet eivät hajoa kompostoinnissa, jota käytetään helposti hajoavien orgaanisten haitta-aineiden, kuten öljyn pilaamien maiden käsittelyyn.
Erika Winquist kertoo, että vaikeasti hajoavia aineita löytyy muun muassa saha-alueilta puunsuoja-aineiden käytön jäljiltä.
– Sienipuhdistuksessa valkolahosienen rihmaston annetaan kasvaa pilaantuneen maan joukkoon. Valkolahosienet ovat kääpiä, jotka kasvavat puussa ja pystyvät hajottamaan lignoselluloosasta koostuvaa puuainesta. Maassa kasvaessaan ne hajottavat myös rakenteeltaan ligniinin kaltaisia pilaavia yhdisteitä.
Laboratoriomittakaavan kokeessa puhdistettiin vanhojen saha-alueiden pilaantuneita maita. Parhaimmillaan 96 prosenttia monirenkaisista PAH-yhdisteistä sekä 64 prosenttia dioksiineista hajosi kolmessa kuukaudessa.
Tutkimus tehtiin Aalto-yliopistolla yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittivat Tekesin Symbio-ohjelma sekä mukana olleet yritykset. Mukana olleista yrityksistä Ekokem Oy hankki sienipuhdistukseen liittyvän menetelmän oikeudet.
– Tutkimus sienten ympäristösovellusten parissa jatkuu edelleen Helsingin yliopistossa. MTT:ssä projektini liittyvät tällä hetkellä sekä biokaasuun että maatalouden biomassojen monipuoliseen hyödyntämiseen, kertoo biologisiin prosesseihin perehtynyt tutkija.
DI Erika Winquistin väitöskirja ”The potential of ligninolytic fungi in bioremediation of contamined soils” tarkastetaan 16.5.2014 klo 12 Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa (Kemian tekniikan talo, Komppa-sali,Kemistintie 1, Espoo). Vastaväittäjänä on professori Spiros Agathos, (Université catholique du Louvain, Belgia) ja kustoksena on professori Heikki Ojamo (Aalto-yliopisto).
Lisätietoja:
Erika Winquist, MTT, puh. 050 448 3153, etunimi.sukunimi@mtt.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti