lauantai 14. lokakuuta 2017

Lääkettä omalta takapihalta

Erittäin inspiroiva puhe Tradd Cotterilta! Video on noin kolme vuotta vanha, mutta aihe ei ehdi vanhentua siinä ajassa. Cotter kertoo ensin sienten ja ihmisten yhteisestä taipaleesta tähän päivään asti. Tämän jälkeen yleisesti sienten käyttäytymisestä. Puhe siirtyy luontevasti eteenpäin erilaisten sienten lääkinnällisiin vaikutuksiin ja lopuksi miksi ihmisten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sieniin.

Hän on kasvattanut monta vuotta sieniä ravinnokseen, mutta videon julkaisun aikana alkanut kiinnostua enemmän sienten ja ympäristön vuorovaikutuksista. Miten sienet käyttäytyvät bakteerien ja virusten kanssa. Cotter käy eri sienilajeja lävitse ja kertoo niiden mielenkiintoisista lääkinnällisistä vaikutuksista. Sekä miten niitä pystyy kasvattamaan. Kasvatukseen ei kuitenkaan mennä yksityiskohtaisesti. Puheen pääpaino on enemmän sienten lääkinnällisissä vaikutuksissa. Itseäni henkilökohtaisesti kiinnostaa kovin henkilökohtaiset antibiootit.

Cotter myös mainitsee lakkakäävän, Ganoderma lucidum, ja silkkivyökäävän, Trametes versicolor, joista silkkivyökääpää löytyy Nordic Fungin verkkokaupasta suomalaisena versiona. Piakkoin myös lakkakääpääkin. Ettei sitten tarvitse ottaa riskiä ulkomaalaisen rihmaston kanssa. Pakurikääpäkin mainitaan videolla.


https://www.youtube.com/watch?v=YkiEdxt_ZDA

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Nordic Fungi Pro Agria -lehdessä



Pro Agria -lehdessä oli artikkeli sientenviljelystä maaseuden sivuelinkeinona. Artikkelissa mainittiin myös Nordic Fungi. Artikkelissa kerrotaan pakurin viljelyksestä sekä sivutaan lakkakäävän viljelyksestä myös.

Ruokasienten viljelymahdollisuuksista mainitaan biologi Jouni Issakaisen työt sekä Nordic Fungin tukkiviljelykokeilut Pyhäsalmen kaivoksessa.

Artikkelin lopussa mainitaan myös Lankisen tekemä haastattelu Jouni Issakaisen kanssa. Haastattelun voi kuunnella täältä: https://soundcloud.com/nordic-fungi




torstai 16. maaliskuuta 2017

Sienillä parempaa hunajaa?


Alla video, jossa Paul Stamets esittelee Washingtonin yliopiston kanssa tehdyn mehiläiskokeen. Kokeessa mehiläisille syötetään sokeria sekä eri sienistä tehtyä "mycohunajaa".

Kahden viikon jälkeen sokeria syönneiden mehiläisten virustasot ovat merkittävästi korkeammat kuin esim. niiden, jotka ovat saaneet pakurikääpää. Tällaisien tuloksien pitäisi kannustaa suomalaisten hunajatuottajien vaihtavan sokerin terveellisempään ravintoon. Olen tästä aika innoissani ja tarkoituksenani onkin tulevaisuudessa kokeilla itse valmistaa omaa "mycohunajaa".