perjantai 27. syyskuuta 2013

Sieniteltan avaus

Valmistimme toukokuussa kasvualustan jenkeistä tilaamallemme lakkakäävälle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tiloissa Rovaniemellä tutkimuskordinaattori Rainer Peltolan avustuksella. Näissä kuvissa esitellään siis Paul Stametsin Ganoderma Lucidum kantaa. Suomi-kanta tulee myöhemmin telttaan ameriikkalaisen kolleegan viereen.

Jenkki-rihmasto valtasi kasvualustan, joka koostui koivun purusta, koivun lastuista, kauranhiutaleista ja kipsistä noin kuudessa viikossa. Itiöemän muodostumisvaihe alkaa kun pussit avataan, lämpötilaa lasketaan hieman ja ilmankosteus nostetaan 90% tienoille.

Ammattivalokuvaaja Anna Luna kuvaa rihmaston valtaamaa kasvualustaa.

Tästä möykystä muodostuu 8 viikon sisään lakkakääpää kun kasvuolosuhteet ovat kunnossa.

Onnelliset sienimiehet ja -renki.
Tässä video sieniluolan avajaisista:

lauantai 21. syyskuuta 2013

Paul Stamets


Tämä video inspiroi meitä opiskelemaan sieniä.

Runkokynsikäs/Runkovalmuska (hypsizygus ulmarius) ja Viljelykaulussieni (stropharia rugosannulata) Update Heinäkuu2014

Runkokynsikäs ja viljelykaulussieni toimii symbioosissa kasvimaamme kanssa ja Silkkivyökääpä on parhaita syöpää parantavia lääkinnällisiä sieniä.

"Runkovalmuska on meillä tuntematon ruokasieni, mutta Japanissa sitä jopa viljellään kauppanimellä Shirotamogitake (elm oyster)" (Korhonen, Penkkimäki, Suomalainen Sienikirja s. 151)

Pästöroimme olkea ruokasienien kasvualustaksi isossa kattilassa reilun tunnin verran. Olki ei vaadi sterilisointia vaan pelkkä pästörointi riittää, tällöin kasvualustasta kuolevat lähes kaikki kontaminantit jättäen kuitenkin hyödylliset mikrobit henkiin. Kun oikeat mikrobit jäävät henkiin vaikeutuvat kontaminanttien yritykset saada jalansijaa kasvualustasta kilpailussa  ruskovalmuskan kanssa.  Sitten siirsimme oljen jäähtymään puhdistetulle tasolle jonka jälkeen annostelimme neljään eri kasvatuspussiin jotka sitten inokuloitiin tilatulla rihmastolla. Annoimme pussien kolonisoitua rauhassa kuukauden verran.

Sen jälkeen siirsimme runkovalmuskan kasvimaallemme oljen ja sahanpurun sekoitukseen kasvamaan. Saman teimme viljelykaulussienelle spiralinmuotoiselle kasvimaallemme. Kokeilu ei ainakaan tänä kesänä tuottanut itiöemiä. Toivotaan että sienet nousevat ensi vuonna.

Jätimme kaksi ylijäänyttä pussia varalle mikäli sieni ei kerkiäisi muodostaa itiöemiä tänä kesänä, koska inokuloimme sen kasvimaahamme vasta heinäkuun lopussa.

Yllätyksenä Runkovalmuska alkoi muodostaa itiöemiä kasvatuspussissa elokuun lopulla viikko sen jälkeen kun aukasin pussin :)


Siirsin Runkovalmuskan pussista takapihallemme Rovaniemelle kasvamaan. Kylmyys iski tähän kaveriin ja ei se paljoon ulkoilmassa viihtynyt. Elokuu 2013

Vuosi ymppäyksen jälkeen
heinäkuu 22. 2014



Symbioosi kasvimaalle:)
Viljelykaulussieni nousi vuoden jälkeen ymppäyksestä sahanpuruun.




sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kasvatusalustan valmistaminen

Esitämme näissä kuvissa kasvatusalustan valmistamisen eri vaiheet, jonka suoritimme MTT:n tiloissa Rovaniemellä viime keväänä. Suoritamme koko rulijanssin uudestaan heti kun oululainen metallipaja kiireiltään kerkeää meille valmistamaan tarpeeksi suuren painekattilan.

Käytimme lakkakäävän kasvatukseen koivun sahanpurua ja lastuja. Niihin sekoitimme pienen määrän luomu kaurahiutaileita ja vielä pienemmän määrän askartelukaupasta ostettua kipsiä. Kaurahiutaleet antavat lisäravintoa puunlahjoittaja sienille ja kipsi kasvualustan koostumusta imemällä ylimääräisen kosteuden pois.


Tässä kärryllä kaikki tarvittavat välineet. Growing Medical and Gourmet Mushrooms kirja oli jälleen kerran tärkeässä roolissa.

Koivulastujen punnitsiminen on tarkkaa hommaa jotta oikeat mittasuhteet saadaan kohilleen.



Ylimääräistä vettä ei saa olla kasvualustassa, mutta purujen ja lastujen pitää olla kosteita.



Lakkakäävän kasvualustan mekaanista sekkoittelua.
Teimme neljä pussia kasvialustaa ja yhden pussin puutappeja. Puutapieilla inokuloimme leppäpöllejä myöhemmin.
Kasvualustat, plugit (puutapit) ja pari lepän palaista valmiina painekattilaan.

Tukkiviljely






Liotimme leppäpöllejä kolme päivää ennen kuin porasimme lakkakäävän rihmastoa sisältävät puutapit pölökkyihin.

Leppä mätänee nopeasti, joten laitoimme aluksi pölkyt puulavan päälle. Tämä oli virhe, koska ne kuivuivat kesän helteillä.

Viimeinen ja suurin leppä pölökky jonka inokuloimme. Muut tukin on haudattu puoleksi maan alle ja peitelty oljella ja sahanpurulla. Yritämme näillä konstein saamaan kosteuden pysymään 65-70% teinoilla, jolloin rihmasto leviää parhaiten.
Puutapit eli plugit näkyy hyvin kuvassa. Satoa voidaan odottaa aikasintaan kahden vuoden kuluttua. Rihmastolla kestää tovi että se on vallannut koko puun. Vasta tämän jälkeen alkaa rihmasto puskemaan itiöemää esiin.
Oljen seassa kasvoi joku toinenkin rihmasto. Toivotaan että ei haittaa lakkakäävän rihmaston leviämistä tukkeihin. Olki pitää todella hyvin kosteutta sahanpurun kanssa kuumina kesäpäivinä.